Nimi | Valmaryan Dawnguard | Rotu, sukupuoli | hannover, tamma |
Rekisterinumero | VH22-011-0191 | Väri, säkäkorkeus | tummanruunikko, 168cm |
Syntymäaika | 25.06.2022 | Ikä | 3v 25.07.2022 / 8v 30.08.2022 |
Painotus | esteratsastus | Kasvattaja | Valmarya |
Koulutustaso | ko vaativa B, re 150cm | Omistaja | Launi, VRL-12379 |
EV-I heinäkuun 2022 tilaisuudessa pistein 7 + 10 + 5 + 2 + 3 + 7 = 34p
3 Star Prospect pistein 1089/1900
Rakas oriini Dalamar oli jo melko vanha ja pitkän harkinnan jälkeen halusin siitä vielä yhden tamman kantavaksi, joten jätin itselleni pakasteita jemmaan sopivan tamman kohdalle. Falkreath Lady, myöskin oma kasvatti osoittautui kivaksi yhdistelmäksi sen kanssa. Tiineys sujui vaivatta, niin myös varsominen. Tummanruunikko piirtopää oli siro ja kaunis, sekä se kasvoi hyvää tahtia ilman ongelmia. Hetken jo mietin, että mikä tässä on jujuna, sillä ainahan joku menee pieleen... Tamma sai nimen Dawnguard, mukaillen emänsä nimiteemaa Skyrim-pelistä. Tammalle ei meinattu keksiä lempinimeä millään, ensin sitä kutsuttiin nimellä Dawnis, mutta se muotoutui lopulta muotoon Nia. Kasvaessaan Nia oli herkkä, mutta todella viisas ja nopea oppija. Päätin, että se varmasti jää meille ratsutukseen ja kilpailemaan, vaikutti se jo niin hienolta varsana.
Nia on herkkis, joka kyllä rakastaa ihmisen kanssa puuhailua, kunhan sen herkkyydet tietää. Esimerkiksi mahanalus on sellainen, johon saa koskea vain varoittamalla ensin ja mahdollisimman hellästi. Hoitaessa tämä ja pari muuta herkkää paikkaa onkin huomioitava ja esimerkiksi kumisualla pyörittelly ihan ihan no-no. Sen sijaan kannattaa pahimmat liat irroittella esimerkiksi muovisella harjalla harjaten myötäkarvaan tarpeeksi. Jalat ja pää täytyyy myöskin harjata pehmeällä harjalla niin neiti pysyy tyytyväisenä. Kavioiden putsaus on okei, tosin jalkaa pitää pyytää nostamaan tietyllä tapaa, eikä vain repiä sitä ylös. Pesiessä ei saa käyttää myöskään liikaa painetta, tai neiti hermostuu. Shamppookin kannattaa levittää mahdollisimman myötäkarvan mukaisesti, mutta vähän pyöritellen, jotta lika irtoaa varmasti. Satulointi ja suitsiminen ei sinänsä ole haastavaa, kunhan ihminen muistaa olla hellä. Jos ihmisellä ja Nialla on tietty "yhteys", ottaa se jopa kuolaimet suuhun ihan omatoimisesti.
Ratsastaessa tamma on tosi kiva, kunhan muistaa ettei purista yhtään jalalla ja kaikki liikkeet ja avut ovat mahdollisimman pieniä. Niaa pystyy ratsastamaan melkein pelkällä ajatuksella, sillä se kuuntelee tarkasti pienintäkin apua. Koulua se menee mielellään ja pysyy rentona vaikeitakin liikkeitä tehdessä. Toisinaan sen on vaikea saada kantamaan etuosa ja polkemaan takaosalla kehon alle tarpeeksi, mutta sen lennokkaat liikkeet ja kuuliaisuus antavat kouluradoilta hyvät pisteet. Nian bravuuri on ehdottomasti väistöt, ja näyttääkin kuin se vain tanssisi. Esteillä Nia joskus hieman hermostuu, jos kuski ei osaa tuoda sitä hyvin esteille ja se joutuu ottamaan puolikkaita askeleita tai hyppäämään liian kaukaa tai läheltä. Oikean kuskin kanssa se kuitenkin pystyy antamaan kaikkensa ja puomeja harvoin tulee. Nia on myös nopea ja herkkyytensä ansiosta sen laukka on todella helppo säädellä esteiden välillä. Se voi myös hypätä esteet hyvinkin vinossa, jos kuski vain arvioi ponnistuspaikan hyvin. Nia onkin siis helposti uusintojen ja aikaluokkien ruusukehai.
Kengittäjää Nia vähän jännittää ja sen tukena kannattaakin olla tuttu ihminen pitämässä kiinni ja rapsuttelemassa. Nameja kannattaa myös olla taskussa kiitokseksi aina tasaisin väliajoin. Eläinlääkäri ei ole myöskään Nian lempihenkilöitä ja joskus ihan pelkkä rokotus saa Nian ahdistumaan suuresti. Se ei kuitenkaan sinkoile helposti minne sattuu, se vaan sulkeutuu sisäänpäin ja esimerkiksi loksuttelee hampaitaan yms. rauhoittelevaa stressikäytöstä. Jos siis tietää, että on jotain "isompaa" luvassa, kannattaa tammalle antaa tahnamuotoinen rauhoittava lääke. Näistä ominaisuuksista huolimatta Nia on helppo kuljettaa, jos sillä on heinää ja tutut kaverit mukana, ei se suurempia stressaa. Lastatessa täytyy olla hyvä valaistus ja rampin oltava tietynlaisesti tasaisella maalla, ettei vaan jostain varjosta tai raosta tule mörkö ja syö häntä... Kisapaikoilla Nia saattaa jännittyä, jos hoitajat ja ratsastajat tekevät liian kiireellä asioita, joten Niaa varten kannattaa varata ekstra-aikaa, jotta tamma voi mahdollisimman hyvin. Muuten se ei uusia asioita ja paikkoja juurikaan pelkää.
i. Dalamar Lash VH15-011-0004 hann, 171cm mrn ERJ-I, YLA2 |
ii. Aurindos VH13-011-0256 hann, 162cm m ERJ-I |
iii. Abiesin evm hann, 167cm m |
iie. Aurlinda evm hann, 167cm mkm |
||
ie. Light From Darkness VH13-011-0219 hann, 169cm rn ERJ-I |
iei. Loreno evm hann, 171cm trn |
|
iee. Light Unveiled evm hann, 168cm mkm |
||
e. Falkreath Lady Lash VH22-011-0178 hann, 165cm prn |
ei. Fight On! VH13-011-0437 hann, 167cm rn ERJ-I, YLA2 |
eii. Fight Fight Fight! evm hann, 170cm trn |
eie. Charity evm hann, 168cm rt |
||
ee. Second Wind VH13-011-0339 hann, 165cm km |
eei. Second Sun evm hann, 170cm rnkm |
|
eee. Myrna evm hann, 165cm rt |
Ei vielä jalostuskäytössä. |
Tulee kilpailemaan porrastetuissa vanhempana. |
01.07.2022 >> Nian ensimmäinen juoksutus (206 sanaa, kirjoittanut omistaja)
Tänään minulla oli hieman vähemmän ratsastettavia, joten päätin ottaa vuotiaan Nia-nuorukaisen juoksutettavaksi. Sen kanssa on jo opeteltu taluttelua, jalkojen nostoa, peruutusta ja etu- ja takaosan väistöä paineesta. Juoksutusympyrässä se on käynyt harjattavana ja tekemässä edellämainittuja harjoituksia, muttei muuta. Tänään hain sen suoraan laitumelta ympyrään, harjailin sitä kuten ennenkin, riimunnaru kaulalla, jolloin Nia tiesi seisoa paikoillaan. Kun hoito oli valmis, irroitin narun ja otin askelia taaksepäin nähdäkseni, mitä Nia tekisi. Aluksi se vain möllötti, lähdin kävelemään ja sitten se älysi seurata. Ohjasin kehonkielelläni tammaa ympyrälle ja maiskautin, tamma siirtyi raviin kuin vanha tekijä. Hieman epävarmana se välillä vilkuili minua, mutta kehuin sitä äänellä ja juoksin hieman keskemmällä sen tukena. Annoin äänimerkin hidastaa, kävelimme hetken, kunnes sanoin "seeeeis". Tamma oli sen jo oppinut ja jäi odottamaan. Menin rapsuttelemaan sitä ja annoin hieman sen lempirehua. Pienen tauon jälkeen kehonkielellä pyysin tamman kääntymään ja tällä kertaa sanoin "ravi" ja lähdin itse juokseemaan. Nia seurasi malliani. Haluan aina opettaa askellajeille äänikomennot ainakin aluksi turvallisuus- ja helppousyistä. Kun tamma oli ravaillut tähänkin suuntaan hetken, pyysin sen käynnin kautta pysähtymään ja pidimme toisen rapsutteluhetken. Sen jälkeen vein neidin takaisin laumaan, jottei tulisi liikaa yhdelle päivälle pienelle mielelle... Tamma olisi halunnut jäädä seuraaani kun laskin sen vapaaksi, joten tuskimpa se vielä ainakaaan oli epämukavuusrajoilla.