Perustiedot

Ptolemei tuli minulle Tinulta muutaman muun akhalteken kanssa. Leiksi ristissä orissa minua kiehtoi kaunis kimo väri, vaikkei se ollutkaan vielä kisannut Tinun kanssa juurikaan. Näin koeratsastuksessa tarpeeksi ja uskoin Tinun sanaan, että orista tulisi kiva kenttäpeli. Niinpä orin matka alkoi ensin Mirrormeren tilauksille, jossa asuimme noin vuoden ja josta koko konkkaronkka lopulta muutti Valmaryaan, Uuteen-Seelantiin.

Luonnekuvaus

Lei on aika rento ori kaikin puolin. En voi kuin kehua Tinun kasvatustyötä, sillä orista näkee, että siihen on käytetty aikaa. Ori toimii kuin ihmisen mieli, oli sitten kyse harjauksesta tai kavioiden nostosta. Harjatakkin saa kaikkialta ja Lei rakastaa etenkin kaulan alaosan ja kainaloiden kunnollista hankausta. Lein voi varustaa vaikka irti karsinassa eikä se hyöri tai pyöri.

Ratsastaessa Lei on kuulias, joskin sitä pitää ajaa aika paljon eteenpäin toisinaan. Lei on vähän sellainen diesel-malli - kun kone lähtee jyllämmään, niin sitten meno onkin helppoa. Kouluratsastuksessa Lein parhaus on sen täsmällisyys, askellajit vaihdot on helppo ajoittaa juuri sekunnilleen. Lisäksi sillä on pehmeä ravi ja taivaallinen laukka istua. Esteillä Lei on vähän höselö ja puomeja tulee helposti. Ratsastajan kannattaakin kehua sitä paljon äänellä ja jopa kannustaa jos kokee energian putoavan. Kotona ruokapaikka reippaasta radasta auttaa pitkään eteenpäin.

Juoksuttaessa Lei on kuin automaatti. Se tottelee ääniapuja ja mennä porskuttaa mukavassa tahdissa. Toisaalta jos siltä kaipaa energisempää liikettä, niin sitten ihminen saakin tehdä töitä itsekin. Klippaus onnistuu hyvin ilman rauhotusta, samoin kengitys ja muut pienet eläinlääkärin toimenpiteet. Lei on helppo lastata ja matkustaa nätisti niin ruunan kuin orinkin vieressä. Kisapaikoilla Lei on vähän skarpimpi ja ihmettelee ympäristöään, mutta ei missään nimessä ole vaikea käsitellä.

Sukutaulu

Jälkeläiset

PKK:n näyttelyt

Kisakalenteri

Päiväkirja & valmennukset