Nimi | Valmaryan Lifting the Veil | Rotu, sukupuoli | hannover, tamma |
Rekisterinumero | VH22-011-0214 | Väri, säkäkorkeus | 173cm, punarautias |
Syntymäaika | 05.07.2022 | Ikä | 3v 01.08.2022 |
Painotus | esteratsastus | Kasvattaja | Valmarya |
Koulutustaso | ko Vaativa B, re 150cm, ke CIC3 | Omistaja | Launi, VRL-12379 |
EV-I 31.08.2022 pistein 8 + 10 + 3 + 5 + 3 + 7 = 36p
Saksantuontini Lord Neverember ja Arveldis olivat kisanneet hienolla menestyksellä esteillä ja vielä jatkoivat uraansa koulussa ja kentässä. Arveldis oli kuitenkin ollut vähän haluton eikä siitä löytynyt eläinlääkärin kanssa mitään syytä, miksi se ei halunnut liikkua itselleen tyypillisesti. Tämä olikin loistava väli laittaa se tiineeksi. Lord Neverember myöskään ei ollut vielä osoittanut periyttämiskykyjään, joten ajattelin että miksipä ei kokeilla sitä juuri Arveldisille. Varsalle minulla ei juuri siis ollut odotuksia, joten kun Venla-lempinimen saanut varsa syntyi, olin positiivisesti yllättynyt. Ainakin pienenä sen luonne ei vaikuttanut olevan yhtä ärsyttävä kuin isällään, mutta kuitenkin hieman säpäkämpi kuin emänsä... Venla liikkui hienosti ja kasvoi hyvää tahtia. Eiköhän tästä tulisi uusi tähti kisatiimiimme, ajattelin lopulta.
Lifting the Veil, eli tutummin Venla, on lempeä tamma, joka rakastaa rapsutuksia, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Se on kuin kissa, joka ilmoittaa yllättäen, että noniin nyt tarvitsen omaa tilaa. Harjatessakin sen korvia kannattaa tarkkailla, ettei neidin hermot suotta mene. Ei se kuitenkaan pure, uhittelee vain. Satuloidessa kannattaa olla mahdollisimman hellä, tai tamman korvat saa jälleen luimuun. Muuten hoitaessa Venla on lempeä ja utelias, aina katselemassa ja nuuhkimassa mitä ihminen tekee. Joskus se jopa innostuu rapsuttelemaan ihmistä "vastapalkaksi".
Ratsastaessa on herkkä ja hyvin pienillä avuilla ratsastettava. Se ei siedä epävarmuutta, joten sille pitää osata antaa selkeät avut. Jos se on epävarma mitä siltä pyydetään, se jää paikoilleen pomppimaan. Taitavalla ratsastuksella tamma kuitenkin tarjoaa kivoja liikkeitä ja etenkin hienoja laukanvaihtoja. Toisinaan esteradoilla liioittelun suuret laukanvaihdot saattavat viedä pahimmillaan sekunnin. Venla hyppää innolla, kissamaisen ketterästi ja nopeasti. Se pitää kuitenkin tuoda hyvään ponnistuspaikkaan tai se saattaa kieltää, sillä se vihaa kavioiden kolahtamista puomeihin. Kolahduksen jälkeen se protestoikin viskomalla häntäänsä tai jopa pukittamalla.
Venla on helppo lastata, eikä juuri välitä kuka sen kanssa matkustaa. Se keskittyy vain torkkumaan parhaansa mukaan tai mutustelemaan heiniä. Kisapaikoilla Venla seurailee ihmistä kaikessa rauhassa eikä suotta stressaa. Kisapaikalla ratsastaessa sille kuitenkin kannattaa laittaa punainen nauha häntään, sillä se ei siedä vieraita hevosia takanaan reippaammassa vauhdissa. Muissa tilanteissa se on yleensä järkevä, joskin tosi herkkä kivulle, joten se kannattaa aina mahdollisuuden mukaan rauhoittaa eläinlääkärin toimenpiteissä. Muuten kaikki pesusta kengitykseen onnistuu vaivatta.
i. Lord Neverember VH15-011-0444 hann, 175cm mkm |
ii. Nilwarith GER evm hann, 174cm mkm |
iii. Norgotin evm hann, 172cm prt |
iie. Aludiane evm hann, 175cm tprt |
||
ie. Delzira evm hann, 175cm m |
iei. Davynor evm hann, 171cm mkm |
|
iee. Zelpisys evm hann, 175cm prt |
||
e. Arveldis VH14-011-0610 hann, 171cm rt |
ei. Laurentius evm hann, 168cm prt |
eii. Quintinus evm hann, 171cm tprt |
eie. Minucia evm hann, 168cm trn |
||
ee. Aurelia evm hann, 166cm prn |
eei. Eleusium evm hann, 171cm tprn |
|
eee. Acilia evm hann, 171cm mkm |
Ei vielä jalostuskäytössä. |
Tulee kilpailemaan porrastetuissa vanhempana. |
20.07.2022 >> Maastakäsittelyharjoittelua (287 sanaa, kirjoittanut omistaja)
Venla on nyt puolitoistavuotias ja sen kanssa ollaan harjoiteltu ratsun taitoja maastakäsin. Se on jo melko rento vaikka menisi aivan yksin kentälle ja maneesiin, joka helpottaa harjoittelua ilman sen suurempia suunnitelmia. Tänään tarkoituksenani oli ottaa Venla kertaamaan aiemmin opittua päivän päätteeksi, jolloin maneesissa ei ollut ketään.
Maneesissa oli harjat ja joitain varusteita, joten talutin tamman suoraan laitumelta maneesiin. Hetken se huuteli laumakavereidensa perään, mutta sitten se kiinnostui taskuistani, ja muisti, että tämän ihmisen kanssa työskennellessä sai NAMEJA. Aloitin pyytämällä sitä seisomaan aloillaan, palkaten välillä. Sitten harjasin Venlan nopsaan läpi ja nostelin jalat. Tämä alkoi olla jo rutiinia nuorelle neidille. Pieneksi "tauoksi" kävelin ympäri maneesia ja Venla sai valita seurasiko se vai ei, sillä annoin sen olla koko ajan vapaana.
Palasin Venla kannoillani takaisin varusteiden luo ja näytin tammalle satulahuopaa. Venla kosketti turvallaan sitä, joka oli merkki, että esine on okei. Laitoin huovan selkään ja toistin ketjua muutaman kerran, palkaten välillä. Jätin huovan selkään ja lisäsin päälle kevyen satulan. Satulavyötä näyttäessä, Venla mietti hetken katsellen muualle, mutta hyväksyi vyönkin laitoin. Palkkasin sitä hieman enemmän vyötä kiinnittäessä, jos epäröinti vähenisi. Otin satulan pois ja toistin myös tämän ketjun ja nyt neiti hyväksyi kaiken ja pysyi rentona.
Jätin satulan selkään ja jatkoin treeniämme pienillä jumppaliikkeillä. Pyysin painamalla ryntäästä Venlaa siirtämään painoa takaosalle. Myöhemmin tähän lisättäisiin toisenlainen apu, jotta samaa voidaan harjoitella ihminen ratsailla. Muutaman toiston jälkeen siirryin Venlan taakse ja takareiden alueelta painaen pyysin sitä nostamaan lantiotaan. Tämän jälkeen jumppasimme vielä selkä- ja vatsalihaksia, minun pyytäen vatsasta painaen Venlaa aktivoimaan keskikroppaansa. Lopuksi kävelimme hetken satula selässä puomien yli ja harjoittelimme peruutuksia ja sivuttaisliikkeitä.
Kaikki tämä alkoi olla jo hyvin sisäistettynä Venlalle, joten seuraavan kerran voisi avustajan kanssa harjoitella vaikkapa ohjasajoa tai pikkuhiljaa totuttaa tammaa siihen, että satulaan tulee lisää painoa...