i. Uirchon oli rautias 168cm korkea esteholstein. Uirchon kisasi 150cm tasolla kansainvälisissä kisoissa ja oli kasvattajansa Christian Berkhoffin suosikki. Uirchon oli rohkea ja halusi työskennellä ihmisten kanssa ja periytti tätä järkevää luonnetta. Uirchon jätti jälkeensä kymmeniä puoliverivarsoja, joista ajan kanssa kehittyi taitavia este- ja kenttäratsuja.
ii. Tummanpunarautias Fallen King oli legendaarinen 165cm korkea jalostusori, joka oli kirjattu holstein-kantakirjaan, mutta hyväksytty myös monien muiden puoliveristen jalostukseen. Nuoruuspäivinään ori kilpaili useamman ratsastajan kanssa aina 160cm mestaruusluokissa. Sen hyppytekniikka kehuttiin maasta taivaisiin ja sitä pidettiin jalostuksen malliesimerkkinä upen rakenteensa ansiosta.
ie. Gain And Glory oli 166cm korkea rautias tamma. Sen ratsukoulutus alkoi lupaavasti, mutta hankalat kiimaoireet vaikeuttivat sen työskentelyä säännöllisesti, joten sen omistaja päätti antaa sen elää hevosenelämää laitumella teettäen muutaman varsan sillä. Tamma oli kuitenkin ylensä luonteeltaan herttainen ja sen rakenne oli peruskiva estehevoselle. Varsoista tulikin mukavia kisaratsuja.

e. Kimo Sírdhemiel oli 168cm korkea kenttätykki. Tamma oli liekeissä maasto-osuuksilla ja tuntui, ettei se koskaan väsynyt. Tämäkin tamma oli Christian Berkhoffin kasvatti, joka kylläkin myytiin kenttäratsastajalle vuosikkaana. Sírdhemiel varsoi vain kerran, sillä se menehtyi suolenkiertymään pian varsansa vieroituksen jälkeen.
ei. Gaerchon oli ensimmäisiä Berkhoffin orikasvatteja, jotka osoittivat kykyä periyttää loistavia esteratsuominaisuuksia varsoilleen. 167cm korkea ruunikko holsteinori kilpaili aina 150cm korkeissa luokissa maailman huippujen seassa. Kisaura jäi kuitenkin lyhyeksi epämääräisen ontuilun takia. Levossa ja jalostuskäytössä ori ei oireillut, joten se sai elää melko rentoa elämää.
ee. Limiel oli 170cm korkea kimo holsteintamma, joka kilpaili Christian Berkhoffin nuoremman tyttären kanssa 140cm tasolla parhaimmillaan. Enemmän tamma hyppäsi kuitenkin 120cm kansainvälisiä luokkia. Tammalla olisi kuulemma ollut kapasiteettia isompaan, mutta ratsastaja ei ollut tarpeeksi kokenut. Limiel varsoi useamman varsan, yhden ennen kisauraa ja loput kisauran jälkeen. Varsoista kehittyi tulisia este- ja kenttäratsuja, jotka hyppäsivät hienosti kuin emänsä.

01.03.2015 >> Valmistautuminen kisaviikkoon (243 sanaa, kirjoittanut omistaja hevostenhoitaja Melissan näkökulmasta)
Päivän päätteekseni olin varannut Kilin siistimisen ja pesun al Najyan koulukisaviikkoa varten. Orin harja on päässyt kasvamaan hieman liian pitkäksi, jotta se olisi kiva letittää, joten olisi ainakin nypittävä se ja hieman tasoitettava. Kili oli tuotu jo talliin ja se oli syönyt päiväväkkärit, joten toin sen hoitopaikalle “kauneushoitoon”. Ori oli rento aamuisen koulujumpan jälkeen. Viritin sille heinäpussin hoitopaikalle, jotta se pysyisi paremmin aloillaan, kuin ilman heinää.

Aloitin selvittämällä harjan perinpohjin. Lähdin nyppimään harjasta selvästi paksuimmat kohdat pois. Kili välillä kääntyi katsomaan kuin kysyen “mitä sä duunaat siellä”, mutta palasi sitten heinien pariin ja pystyin jatkamaan. Lopuksi tasasin harjan saksilla korvista säkään kohti. Harjailin harjaa läpi useaan otteeseen ja tasailin sojottavat pitkät kohdat pois. Samalla napsaisin hännästä pienen pätkän pois. Ennen pesua nappasin myös klipperillä niskasiilin ja harjasta pienen pätkän sään kohdalta, jotta se ei jäisi satulahuovan alle ikävästi. Muuten ori näyttikin siistiltä, joten siirryin etsimään pesuvehkeitä.

Tein mustaherukalta tuoksuvasta lempishampoostani sopivan seoksen sankoon ja samalla kastelin Kilin vedellä alustavasti. Kili nautti lämpimästä vedestä. Orin alahuuli lerputti ja se lepuutti toista takastaan. Kävin koko kropan läpi pesusienellä pyöritellen pesuveden kanssa. Kili nautti selän hankauksesta, ja käytin pari ekstrahetkeä herran hemmotteluun. Lopuksi pyyhkäisin pään ja heti perään pyyhin shampoot pois pelkällä kostealla sienellä. Hännän huljuttelin pesuvesisankossa, kuitenkin hännäntyven hyvin hangaten. Lopuksi suihkuttelin shampoon hyvin pois.

Siirsin heinäpussin solariumpaikalle ja vein orin sinne kuivattelemaan ja nautiskelemaan lämmöstä. Itse siirryin siivoamaan harjanhuituvien ja heinänkorsien jättämää sotkua märälle pesupaikalle… Kili olisi kuitenkin valmis kisaviikkoa varten, joten olin tyytyväinen!

08.01.2015 >> Ensimmäiset koulukisat (147 sanaa, kirjoittanut omistaja)
Kun aloimme miettiä olisiko Kilistä kenttäratsuksi, aloimme luonnollisesti treenaamaan myös erilaisia kouluohjelmia ja vaativampia liikkeitä. Kilipä yllätti meidät ja osoitti suurta potentiaalia myös koulupuolelle! Se mielellään miettii kuinka voisi käyttää kroppaansa ja jumppailee mielellään ratsastajan ohjeiden mukaan. Orin liikkeet eivät ole mitään GP-tasolle riittäviä, mutta tällä hetkellä vaativien luokkien kisaaminen tuntuu erityisen mahdolliselta.

Ensimmäinen sijoitus Kilille napsahti tämän päivän vaativa B -luokasta Petäjävaarassa. Ori oli hieman ihmeissään, että missä ne esteet ovat, koska viime päivinä olimme treenanneet enemmän hyppyjä. Ori kuitenkin “laskeutui” koulutuuppausmoodiin ja suoriutui loistavasti verryttelyssä, missä se kyllä esitteli hienompaa liikettä kuin itse radalla. Verryttelyssä olevat tammat saivat orin vähän pirtsakammaksi ja lennokkaammaksi. Ei sillä etteikö itse ratakin olisi mennyt hyvin. Ravinlisäyksissä ori olisi saanut olla lennokkaampi ja siitä tuli suurimmat pisteenmenetykset. Ratsastaja kuitenkin pelkäsi orin rikkovan laukalle, oli se sen verran freesi. Kuitenkin suorituksella tuli ihan luokkavoitto. Tästä voimme jatkaa Kilin koulu-uraa hyvin mielin.

01.09.2014 >> Kilin kotoutuminen ja kisakuulumisia (175 sanaa, kirjoittanut omistaja)
Kili on nyt asunut meillä jo useamman kuukauden. Kuten myyjä kertoi, Kili harrastaa vesikupilla läträystä ja karsina on aina ihan märkä. Ori kuluttaakin enemmän kuivikkeita kuin monet siistit hevoset yhteensä. Jos hevonen ei olisi niin upea kuin se on, en viitsisi pitää sitä. Ratsastaessa ori on ollut rento kuin olisi aina asunut meillä. Ennen meille tuloa se ei ollut tarhannut, joten kauhulla totutimme sitä nurmitarhaan. Emme halunneet, että nurmitarha menee ihan möyhyksi tai että ori rikkoisi itsensä. Tarhat hieman kärsivät kun ori pörisi ja tanssi ympäriinsä ihmeissään, mutta pian se älysi, että voi vain chillailla ja nautiskella ruohobuffetista.

Kili on käynyt jo muutamissa estekilpailuissa hyvillä tuloksilla. Ori on sijoittunut jokaisessa luokassa, jossa sille ei ole tullut puomeja. Se on hyvin tarkka ratsastajan taidosta tuoda se hyvin askelin ponnistukseen, joten välillä puomeja tulee turhan herkästi. Ehkä se siitä, kun ratsastajamme tottuu orin Pakko kehua Kilin kasvattajan Christian Berkhoffin koulutusta, sillä ori käyttäytyy niin hienosti lastattaessa ja kisapaikkojen hälinässä. Orin voi jättää seisomaan karsinaan varustettuna hetkeksi, eikä se tuhoa mitään, vaan odottaa vain torkkuen ratsastajaa tai hoitajaa.