Perustiedot

Minun ja Deimoksen historia ulottuu aina vuoteen 2006 asti. Laukkakärpänen oli purrut useampaakin kanssaharrastajaa, saatamme syyttää Polluxia ja laukkahevosaiheisia kirjoja siitä. Perustin tallin nimeltään Quinta's Thoroughbreds, jonne sain liisinkiin zinin tamman SJ Macadamin. Sen varsan Deimoksen suku on täynnä upeita Agaven ja Redrockin hevosia, joita fanitimme silloin täysillä. Myöhemmin Deimos pääsi takaisin radoille uudelleensyntyneen Quinta-tallin riveissä. Muutama vuosi myöhemmin tamma pelastettiin bittiavaruudesta, ja päätettiin uudelleenkouluttaa ratsuksi esteille.

Luonnekuvaus

Deimoksen uudelleenkoulutus ei ollut järjen asia - tamma oli jo päässyt korkeimmalle tasolle laukkaurheilussa, aina G1-tasolle asti. Lisäksi se kartutti omistajansa kukkaroa yli miljoonalla eurolla. Useat sen sukulaiset olivat kuitenkin kilpailleet risuesteillä, joten kenties Deimoskin oppisi hyppäämään? Onneksi tamma on luonteeltaan varsin rauhallinen, se on selkeästi perinyt emänsä Macadamin helpon hoidettavuuden. Oli helpompaa opettaa Deimosta, kun se ei osoittautunut purevaksi hirviöksi. Tamman pahuuksiin kuuluu lähinnä sen persous ruoalle, mutta se ei ole paha synti.

Satulan alla Deimos tuntuu helposti kuumuvalta, mutta se reagoi yllättävän hyvin puolipidätteisiin. Sen laukka ei ole kenties yhtä pyörivää kuin puoliverisillä, mutta se on varsin ketterä ja nopeasti apuihin vastaava. Deimoksella riittää paljon intoa, mutta sen innokkuus saattaa muuttua hermostuneisuudeksi kilpailualueella. Tamma stressaa hälinää ympärillä, onneksi kilpailukentälle päästyään se osaa yleensä rauhoittua. Deimoksen hyppytyyli on joskus turhan laakea, etenkin jos se on rauhaton - tamma saattaa roikottaa jalkojaan, ja pahimmassa tapauksessa pudotella puomeja. Deimos kuitenkin osaa myös ylittää esteet tyylikkäästi, etujalat kauniisti kerättynä.

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kisakalenteri

Päiväkirja & valmennukset